Drop us a line...

Send Message
  • en
  • fi
  • ru

Posts By : Tapio Riihinen

EBRD:n Enterprise Growth Programme-projekteja Venäjällä – etsin Senior Industry Advisereita

Toimin EBRD:ssä Venäjän Team Coordinaattorina Small Business Unit:ssa. Tehtävänäni on identifioida venäläistä PKT-yrityksiä, jotka ovat sopivia ja halukkaita 12-18 kk mittaiseen konsultointiprojektiin EBRD:n osarahoittamana. Projektien laajuus on 60 konsullttipäivää, esim. viikon matkoja kohteeseen 4-5 viikon välein. Katso tarkemmin sivuiltamme ns. Enterprise Growth Programme /EGP).

Palkkaan läntisiä Senior Industry Advisoreita (SIA) vetämään projekteja. Edellytyksenä on min. 15 vuoden kokemus linjajohdossa tai asiantuntijana ko. toimialalla. SIA voi palkata tuekseen kapeamman alan spesialisteja joilta vaaditaan vähintään 5 vuoden alan kokemus.

Projektit ovat Uraliin, Siperian ja Etelä-Venäjän alueille sekä Petroskoissa ja Kontupohjassa. Karjalan projektit ovat Suomen rahoittamia ja niihin haetaan vain suomalaisia SIA:ta.

Teollisuuden/toimialat, joihin nyt haen Senior Industry Advisoria:
Meijeri, leipomo, pehmopaperi, saha- ja höyläämötoiminto; fastfood ketju, marjojen pakastus ja kuivatus, pientalojen valmistus, teollisuuden kumi(synteettinen)valmisteiden valmistus, teräsputkien valmistus (kaasu ja vesi), teräsrakenteet, paino-ala, lääkärikeskus, sekä hotellibusiness.

Jos asia kiinnostaa ja koet olevasi kyseisiin tehtäviin pätevöitynyt, lähetä lyhyt hakemus osoitteeseen RiihineT@ebrd.com sekä operatiivisen sähköpostiini tapio.riihinen@manageast.fi

Haluaako Suomi pääosaan venäläisten matkakertomuksissa?

Pitkäaikaisen asiakassuhteen luominen venäläiseen matkailijaan ei nykyisellä palveluiden tarjonnalla ole itsestään selvää. Venäläisten matkailijoiden mukana olisi kuitenkin tarjolla paljon mahdollisuuksia myös esimerkiksi asumisen saralla.

Puolen miljoonan venäläisturistin uuden vuoden matkailun taloudellinen vaikutus Suomelle on uutisoitu näkyvästi. Vähemmälle huomiolle on jäänyt matkailun kasvumahdollisuudet jatkossa, matkailun epäsuora vaikutus mm. viennillemme sekä toisaalta matkailun hiipumisen uhkakuvat.

Toistaiseksi liikkeellä on ollut parhaiten toimeen tulevien venäläisten luokka. Jopa neljällä miljoonalla pietarilaisella ei vielä ole ulkomaan passia, mutta nopeasti nouseva elintaso tuo yhä uusia ihmisiä matkailupalveluiden ostajiksi. Tässä valossa näyttää siltä, että Suomeen matkustavien joukko saattaa moninkertaistua nopeasti.

Entistä kiinnostavampia matkailupalveluita

Ensimmäiseksi matkakohteeksi Suomi onkin helppo valinta. Venäläiset pitäisi kuitenkin saada palaamaan uudestaan ja suosittelemaan palveluita ystävilleen. Lappeenrannan ja Helsingin koluttuaan venäläiset haluavat jotain uutta.

Yhden matkailijan sosiaalisessa mediassa julkaisema suositus tavoittaa reaaliaikaisesti helposti satoja hänen kontaktejaan. Haluammeko, että Suomi on pääosassa näissä venäläisten matkakertomuksissa? Tyydymmekö olemaan helppo kohde ensikertalaisille, vai haluammeko luoda pitkäkestoisen asiakassuhteen venäläisiin?

Eurooppa on täynnä kohteita, joista löytyy mielenkiintoista ohjelmaa, vilkasta yöelämää, korkeatasoista palvelua ja pitkään auki olevia kauppoja. Meillä onkin kiire muotoilla venäläisille entistä kiinnostavampia matkailupalveluita tarjotaksemme ne elämykset, jotka ikuistetaan kuvapäivityksinä sosiaalisiin medioihin. Siihen ei riitä, että avataan kaupan ovi, vaan täytyy pyrkiä entistä parempaan ymmärrykseen venäläisen matkailijan kiinnostuksen kohteista ja tarpeista.

Mielikuvat asumisesta tärkeitä

Venäläisten matkailijoiden määrän kasvu on avannut uusia mahdollisuuksia myös aivan muille toimialoille. Matkoilta kotiin tuodut ostokset ja kertomukset ovat vahvistaneet mielikuvaa suomalaisten tuotteiden laadusta ja turvallisuudesta. Täällä opittuja kulutuskäyttäytymisen tapoja on kymmeniä. Taloudellisesti merkittävin on elintarvikeala, mutta viime vuosina Pietarin seudulla noussut mielikuva suomalaisesta asumisesta on tuonut voimakasta nostetta asumisen ja rakentamisen aloille.

Asuinrakentaminen ja kodin perustaminen on Venäjän miljoonakaupunkien suurin yksittäinen teollisuudenala, ja kasvunäkymät ovat vankat. Suomalaiset rakennuttajat ovat nousseet Pietarissa laatujohtajiksi. Uusimpia trendejä ovat energiatehokkuus ja asumisen jätehuollon järjestäminen, joihin molempiin otetaan mallia Suomesta.

Kun venäläinen perhe lomailee Suomessa ja asuu vuokramökissään lämpimästi ja mukavasti keskellä talvea, hänen mielikuvansa muuttuvat todeksi. Kun hankitaan omaa mökkiä tai asuntoa, sisustukseen ja rakentamiseen haetaan suomalaisia ratkaisuja.

Kysyttäessä kaupan eri portaiden toimijoilta suomalaisten kattoratkaisujen, ulko-ovien, lukkojen, ikkunoiden, takkojen tai lämmitysjärjestelmien myynnistä, he hämmentävän usein kertovat asiakkaiden ostopäätösten perustuvan siihen, mitä Suomessa on koettu.

Tarvitaan kunnianhimoa ja luovia ratkaisuja

Suuret suomalaiset rakennusalan toimittajat ovat menestyneet Venäjän markkinoilla hyvin, mutta pienemmät eivät vielä useinkaan ole löytäneet tietään sinne. Venäjän suurkaupungeissa on nyt Uralia myöten kasvava kysyntä sadoille suomalaisille kodin rakentamisen ja sisustamisen toimijoille.

Pienet yritykset eivät usein tunne tai löydä oikeita jakelukanavia, jolloin tarjonta ei kohtaa kysyntää. Ely-keskukset tarjoavat tukea markkinoille pääsyä varten, ja tätä mahdollisuutta suomalaisten pk-yritysten kannattaisi hyödyntää nykyistä ahkerammin.

Venäläisten matkailijoiden määrän kasvussa on siis potentiaalia, jonka vaikutukset talouteemme ovat parhaimmillaan hyvin laaja-alaisia. Kilpailun kiristyessä suomalaisilta matkailupalveluiden tarjoajilta vaaditaan kuitenkin kunnianhimoa ja luovia ratkaisuja. Koettuaan suomalaisen loman venäläinen haluaa myös asua suomalaisesti. Mahdollisuutemme ovat nyt tarjottimella, eikä niihin ole varaa olla tarttumatta.

Larissa Rima,
digitaalisen markkinointiviestinnän suunnittelija, yrittäjä

Tapio Riihinen
toimitusjohtaja, managEast

Alkuperäinen artikkeli – Talouselämä / Tebatti